Eläinlääkärillä kun ell tonki Jerin poskipusseja pumpulitupolla, äiti sanoi minulle, että hänestä tuntuu, että Jerillä ei ole tuota sairautta eikä kantajuutta. Koskaanhan sitä ei voi tietää ennen kun se oikea tulos tulee julki.
Vihdoinkin ell sai kahdet pumpulipuikot pyöritettyä perusteellisesti poskipusseissa ja laittoi ne koeputkiin kuivumaan.
Sitä ennen ell oli tarkistanut Jerin sirunumeron ja siihen menikin aikaa sillä siru oli valunut vasemman korvan takaa lapaluiden keskelle, no vihdoin laite löysi sen ja ell tarkasti numeron Jerin papereista ja kirjoitti numeron testipaperiin sen jälkeen ell täytti laboklinin kaavakkeen tarkasti ja aikoi laittaa vielä samana pvänä näytteen postiin.
Näytteen tuloksen saamisessa kestäisi viikonpäivät joten tulisi siis jännä viikko .Mielessä oli kolme vaihtoehtoa vaikka toivoihan sitä että Jeri olisi terve, vaihtoehdot olivat siis: sairas ,kantaja tai terve yksilö ei auttanut kuin odottaa tulosta.
Jo 6 päivän päästä testistä ell soitti ja kertoi tulos oli tullut että paperin voisi hakea sieltä. Äiti ei malttanut olla kysymättä mikä tulos oli ja ell sanoi tulos oli normaali N/N! Oli kyllä huippu fiilis. Selkäydinrappeuman puhkeaminen Jerille on siis hyvin epätodennäköistä.
DM:aa ilmenee nimenomaan vanhenevilla koirilla. Yleisimmin tämä sairaus alkaa oireilla n. 7-8 ikävuodesta eteenpäin, mutta jo 5 vuotiailla yksilöilläkin tätä sairautta on jossain tavattu. Tässä sairaudessa vika on selkäydinnesteessä ja sen toiminnassa. Selkäydinnesteiden välittäjäaineiden toiminta alkaa heiketä ja lakkaa lopulta kokonaan. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että aivojen lähettämä viesti ei etene selkäydintä pitkin toivotulla tavalla jalkoihin. Tämän sairauden aiheuttaja on toistaiseksi tuntematon.
(Lähde: Kennel lumen)
Sekä hyvä selvitys tulosten tulkinnoista :-
DM-geenitestin tulosten tulkintaTerve (Clear, N/N)
Koira on homozygootti N/N, jolla kaksi normaalia geenikopiota. On erittäin epätodennöistä että terveeksi testattu koira sairastuu DM:aan. N/N koira voi jättää jälkeläisilleen vain normaalin geenin “N”, joten on hyvin epätodennäköistä, että sen jälkeläiset koskaan sairastuisivat degeneratiiviseen myelopatiaan.
Kantaja (Carrier, A/N)
Koira on heterozygootti A/N, jolla yksi mutaatiogeenin kopio ja yksi normaalin geenin kopio- tällainen testitulos luokitellaan kantajaksi. On erittäin epätodennäköistä että kantajaksi testattu koira sairastuu DM:aan. Kantaja voi jättää jälkeläisilleen joko normaalin geenin “N” tai mutaatiogeenin “A”.
Sairastumisriski (At Risk, A/A)
Koira on homozygootti A/A, jolla kaksi kopiota mutaatiogeenistä. Tutkimus on osoittanut, että suurella enemmistöllä koirista joilla on diagnosoitu degeneratiivinen myelopatia, on ollut geenitestitulos A/A. DM on tyypillisesti vanhemmalla iällä alkava sairaus. Koira, joka on testattu A/A, mutta ei osoita mitään oireita testaushetkellä voi kuitenkin alkaa oirehtia iän myötä. Jotkut A/A koirat eivät ole alkaneet oireilla kuin reilusti päälle 10 vuoden iässä, mutta on myös tapauksia joissa oireet ovat alkaneet jo 6 vuoden iässä. Kaikki eivät välttämättä kehitä kliinisiä DM:n oireita elämänsä aikana. Koirilla, joilla on kliinisiä DM:aan viittaavia oireita, voidaan testiä käyttää lisäapuna vahvistamaan diagnoosia. Koira, joka on A/A (sairastumisriski), voi jättää ainoastaan mutaatiogeenin “A” jälkeläisilleen.
Alla kuva sitten virallisesta testistä.
DM-testin voi ottaa veri- tai poskisolunäytteellä kummatkin saman hintaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti